BÁHČAVEAIJOHKA

Báhčaveaileagi olbmot leat áiggiid čađa ávkkástallan dan maid Báhčaveaijogas ja dan guovllu birrasis gávdne. Guovllus leat deaivvadan iešguđetlágán álbmotjoavkkut; sámit, suopmelaččat, ruoššalaččat ja norgalaččat. Iešguđet kultuvrrat leat deaivvadan ja ovdánan áiggiid čađa. Olbmot leat oahppan guhtet guimmiineaset ja ávkkástallan guhtet guoimmiset vásáhusain.Ollu árbevierut leat bisuhuvvon ja viidáset fievrreduvvon ođđaáigásaš servodahkii.

Báhčaveajis leat ollu guolit ja guolli lea álot leamaš deahálaš johkagátti olbmuide. Čuovža ja hávga lea leamaš dehálaš oassin borramušgáris. Fierbmun, geasset ja dálvet, lei hui dehálaš álbmotjoavkkuide geat orro Báhčaveaileagis. Báhčaveailuossa lei juo beakkán 1800-logus go dallle mátkkoštedje eŋgelas luossabivdit davásguvlui. Skoltefossas lei dábálaš ahte ledje badjel 20 kilosaš luosat. Dál ollugat bivdet áigge- gollun, ja jus lea lihkku, de sáhtát oažžut 10 kilosaš dápmohiid, ja vel stuorát hávggaid.

Guolli borramuššan

Báhčaveaijogas leat eanas guollešlájat buorit biebmoguolit. Čuovžža, hávgga ja vuskkona gal ollugat leat borran gaskabeivviide. Muhtunat hálidit njágá mii lea dorskeguolli. Sáltejuvvon njáhkameađđenat gal vissa lea hersko. Báhčaveaijoga gonagas, dápmot, soaitá odne dat bivnnuheamos guolli. Muhto go vuorasolbmuiguin hupmá, de gal sin mielas lea hávga ja čuovža hui buorre. Hávga lea anolaš ja dan sáhttá steiket filean, dahje čázin seaguhit ja dasto šaddat njálgámus hávgagáhkkun. Vuskkon gal lea njálgámussan buressteikejuvvon filean, áinnas oljjus vuššojuvvon.

Áiggiid čađa soaitá čuovža leamašan deaháleamos biebmoguollin. Dan sáhttá geavahit measta vaikko masa. Vuššon geahppasáltejuvvon čuovža lea hui njálggat. Steikejuvvon dahje bassojuvvon čuovža lea earenoamáš njálggat. Spihkejuvvon, dahje sáltejuvvon čuovžža, čuožžuhit leat njálgábun go dápmot ja luossa. Jus hálidat geahččalit man eareanoamáš njálggat čuovža lea, de sáhttá vuogas álgigoahtit spihkejuvvon čuovžžain. Dalle dárbbašat dáid:

• buori čuovžža, sullii gilosačča
• roavvasálttiid
• veaháš sohkkara

Čolle guoli ja filetere, muhto divtte čuoma orrut alde. Faskko čuomaid eret. Bija unna čorpmaža dievva roavvasálttiid bollu vuđđui (ja binnánaš sohkkara). Filea bijat dohko čuomain vulosguvlui. Boskkut bealle čorpma sáltti ala ja veaháš sohkkara. Divtte čuovžža leat doppe vuollelaš jándora. Doidde guoli, ja divtte dan vuoiŋŋastit ja veaháš goikat. Čuohppa asehis časkáid ja bija roavva láibbi ala. Sáhtát maid bidjat dasa roavva lávkki, obba rukses bihpporiid ja veaháš dilla diehpáža ala. Buorre lihkku!

Vuskkon

Báhčaveaji jávrriin leat eanemusat vuskkonat, ja sáhttá oažžut vuskkoniid mat leat gitta 1,5 kg stuoru! Vuskkon lea boraguolli ja borra visot botnešattuid rájes gitta guliide, ja vel eará vuskkoniid nai. Boraguliid nugo vuskkona biebmogoallus sáhttá oalle váttis, ja Vagatanjávrris goddojuvvui vuskkon mii lei borran hávgga, mii fas lei borran vuskkona!

Čáhcefápmu ja guolit

Čáhcefápmoreguleremat leat billistan dápmohis ollu gođđin- ja šaddanguovlluid, mii lea dagahan ahte dápmohat leat hirbmadit unnon. Pasvik Kraft luoitá jahkásaččat 5000 dápmoha johkii buoridan dihte daid negatiivvalaš váikkuhusaid. Guolástangeahččaleamis maid Norgga guolástusallaskuvla čađahii vulogeahčen Báhčaveajis lei luitojuvvon dápmohiid lohku badjel 80% visot das maid sii ožžo. Ledje veaháš eanet luondduguolit čázádaga bajágeahčen, mii sáhttá čájehit ahte gođđánvejolašvuođat leat buorebut doppe.

Deaháleamos biebmoguolli

Čuovža lea áiggiid čađa leamašan deaháleamos biebmoguolli Báhčaveaji olbmuide, muhto eatnasat eai soaitte diehtime ahte čázádagas gávdnojit guovttelágán čuovžžat. Oahttačuovža eallá rabas čázis ja šaddá hárve stuorát go 100 grámma. Bodnečuovža gal sáhttá šaddat gitta 4 kilu. Dat eallá divrriiguin maid gávdná botnis nugo divresávlagiiguin, riippuiguin ja guiskkiiguin.

Guollebivdu Aage Beddari:ain

Báhčaveaijohka beaggá stuora dápmohiid geažil, ja jogas sáhttá goddit gitta 10 gilosaš dápmohiid. Norgga guolástusallaskuvlla iskkadeamit leat čájehan ahte sihke luonddu ja gilvojuvvon dápmohat leat hirbmadit lassánan. 2004 geassemánus merkejedje 1000 luitojuvvon guoli nummáriiguin, ja go daid fas darvehedje 2005 čakčamánus, de muhtin dápmohat ledje losson gitta 1,6 kiluin! Govas oaidnit Karl Øystein Gjelland Norgga Guolástusallaskuvllas. (Govva: Ingrid Jensvoll, Svanhovd miljøsenter)

Hávga lea stuorámus boraguolli Báhčaveajis, ja lea dábálaš sáhttit goddit gitta 14 kilosaš hávggaid. Dat eallá jávrriin gáddeguorain gos ovddemusat borrá eará guliid, muhto hávga borra visot ja čoavjjis leat gávdnan bisámroahtuid rájes gitta čáhceloddečivggaide. Govas oaidnit Erling Beddari. (Govva: Per-Arne Amundsen, Norgga guolástusallaskuvla)

Lagesallit lea ođđa šládja Báhčaveaičázádagas. Moatti jagis dát šládja lea ráđđegoahtán mii ollu váikkuha earret eará oahttačuvžii ja dápmohii mii jogas gávdno. Lagesallit lea bivnnuhis biebmoguolli dápmohii, ja 5 kilosaš dápmoha čoavjjis leat gávdnon 63 lagesalliha Oahttočuvži lea lagesalliha garra gilvaleaddji biepmu alde. Dat guokte šlája sáhttet oalle muddui sulastahttit nubbi nuppi, muhto dan guovtto sáhttá earuhit go lagesallihis lea vuollegáskkástat. (Govva: Karl Øystein Gjelland, Norgga guolástusallaskuvla)

Fierpmit ja mearddit leat geavahuvvon ja geavahuvvojit jogas bivdit guliid. Guollebivdu lea ain deahálaš báikki olbmuide. Ollugat bisuhit árbevieru ahte ávkkástallat guolleriggodagaid biebmun. Ollu bevddiin leat spihkkejuvvon čuovža, hávgagáhkut ja bures steikejuvvon vuskkonherskkot. (Govva: Anne Mette Bjørgan, Sør-Varanger Avis)

Einar ja Helge Strømme leaba goddán valljit luosaid Johkanjálmmis borgemánu 3.b.1946:s, ii nu guhkkin eret Báhčaveaijoga oivožis. Báhčaveaji-luossa lei beakkán alla gaskamearálaš sturrodaga geažil. Dat lei govddibut ja oanehet go eará joga luosat. Luossa vissa manái gitta Njoammilguikii ovdal go joga vuolemus oasi huksegohte 1950-loahpageahčen. (Gova lea Helge Strømme luoikan)

Njáhkábivdu Báhčaveaijogas. Oahppit Svanvik Álbmotallaskuvllas geahččalit oaggunlihku muhtin sevdnjes ja čoaska dálveeahkeda. Ollugiid mielas lea njáhká hersko. (Govva: Jonas Endre Karlsbakk, Sør-Varanger Avis)

Jiekŋaoaggungilvu Suologuoikkas 1930-logus. Bivnnuhis buđaldeapmi go beaivváš liggegoahtá. (Govva: Anne Mette Bjørgan, Sør-Varanger Avis)

Guollebarta Suologuoikkas 1930-logus. Báhčaveaijogas guoikkat ja goržžit begge stuora dápmohiid geažil ja ollu lustaguollebivdit leat leamašan jogas. Juo 1800-logu loahpas bohte eaŋgalas lustaguollebivdit johkii darvehit stuoraluosa joga vuolemus osiin. (Govva: Rolf Celius, Mátta-Várjjaga musea čoakkáldagat)

Nuohtit Anárjávrris. Guollebivdu lea leamašan dehálaš olbmuide dan stuora jávrris. Ovdal go jávri elfámu geažil regulerejuvvui, de meroštallojuvvui ahte jahkásaččat bivde 250 000 kilu. Dál bivdet jahkásaččat sullii 150 000 gilu. Stuorámus dápmot maid leat goddan dettii 15,1 gilu. (Govva: Hanna Ylitalo, Metsähallitus)

Previous Next

Báhaveaileagis leat juo doloža rájes geavahan bohccuid ja bargan boazodoaluin. Boazu lei deahálaš vuodjinfievru buot álbmotjoavkkuidde. Guhkas 1900-lohkui ledje dáluin bohccot. Ollu dáluin ledje moadde bohcco. Dál leat stuorát ovttadagat main leat ollu bohccot, muhto ollu bearrašiin lea ain gullevašvuohta boazodollui.

Boazodoallu

Báhčaveaileagis leat juo doloža rájes geavahan bohccuid ja bargan boazodoaluin. Boazu lei deahálaš vuodjinfievru buot álbmotjoavkkuidde. Guhkas 1900-lohkui ledje dáluin bohccot. Ollu dáluin ledje moadde bohcco. Dál leat stuorát ovttadagat main leat ollu bohccot, muhto ollu bearrašiin lea ain gullevašvuohta boazodollui.

Boazodoalloláhka

1978:s bođii boazodoalloláhka mii regulere dálá sámi boazodoalu Norggas. Boazodoallu lea juhkkojuvvon orohagaide. Báhčaveajis lea okta orohat mii bargá boazodoaluin, orohat 5A/5C. Boazodoallit juhkkojuvvojedje doalloovttadagaide. Báhčaveajis leat dál oktiibuot 5 doalloovttadaga.

Doalloovttadagat

Juohke doalloovttadahkii gullet máŋggas ovtta bearrašis geain lea gullevašvuohta boazodollui. Mátta-Várjjagis muđui leat vel guokte orohaga, Ruovdevuonas ja Njávdámis/ Reaisavuonas. Báhčaveaji boazodolliin leat ollugat mielde Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvis, mii lea boazodolliid fágasearvi.

Ekonomalaš vuođđu

Dušše soapmásat nagodit birget dušše boazodoaluin, dábálaččat doalloovttadaga eaiggát. Proseanttaid mielde leat eanas dievddut geat eaiggáduššet doalloovttadagaid Norggas odne, muhto dál barget ollu nissonolbmot aktiivvalaččat beaivválaš boazodoalus. Nugo muđui ge riikkas bággejuvvojit nuorat ekonomalaš sivaid geažil bargguide boazodoalu olggobealde.

Teknologiija

Earret skuhtera dárbbašit boazodoallit maiddái eará ođđaáigásaš biergasiid go dálá áiggis galget boazodoaluin bargat. Suohpan ferte álohii leat sadjogasas, ja suohpan galgá leat heivehuvvon iešguđetge áigodahkii jagis dat lea ja dárbbuide mat leat. Boazodoallobirrasis atnet čeahpes njoarosteaddji hui árvvus. Giikkara ja niibbi haga iige birge. Muhtumat leat geahččalan geavahit GPS’a, mii sáhttá leat ávkkálaš deaivanreaidun.

Guohtuneatnamat

Báhčaveajvákkis leat oalle buorit guohtuneatnamat jus buohtastahttá Finnmárkku eará báikkiiguin. Boazodoaluin manná bures, šaddet olu miesit ja sáhttá valljit njuovvat, vaikko vel leat ge boraspiret nugo geaŧki, gumpe, goaskin ja belohahkii guovža. Bohccot leat buori vuoimmis. Dán sáhttá oaidnit boazodoalu ollislašrehketdoalus maid gávdná Norgga boazodoallohálddahusas.

Ráji badjel

Dáhpáhuvvá ahte bohccot dálvet rasttidit joga. Boazodolliin lea vejolašvuohta viežžat daid ruovttoluotta go dat dáhpáhuvvá. Orohagas lea šiehtadus rádjekommisariáhtain, nu ahte sii dárbbu dahje šiehtadusa vuođul sáhttet vuodjit badjel ráji skuhteriin viežžat bohccuideaset ruovttoluotta. Nu lei maiddái galbma soađi vuolde.

Giehtaduodji

Báhceveajleagis lea boazodoallu bisuhan árbevirolaš giehtaduoji mii gullá boazodollui. Máhttu lea bisánkeahttá? fievrreduvvon buolvvas bulvii. Earret eará gorrot gápmagiid, luhkaid ja čuldet vuoddagiid vel odnege. Adnojuvvojit Mátta-Várjjaga báikkálaš minstarat, ja minstariin oaidná bures lagás oktavuođaid Anárii.

Oahppu

Muhtin nuorat Báhčaveaji orohagas leat čađahan boazodoallolinnjá joatkkaskuvllas. Boazodoalus lea šaddan eanet ja eanet báberbargu ja byrokráhtalaš bargu. Oahppu sáhttá veahkkin dasa ahte nagodit čuovvut mielde makkár ođđaáigásaš gáibádusat leat beaivválaš bargui.

Gunnar Olsen geavaha liššá lájuin. Geassejahkebealis guođohit eambbo soaittáhagas. Áiggi geavahit eará mállet boazobargguide nugo divvut áiddiid ja rusttegiid. Geasset barget lájuiguin, vai čohkkejit suinniid dálvebiebmamii. (Govva: Mette Hallen)

Stian Beddari boazovuovddis. Dálvet boazodallit vudjet beaivválaččat ealu luhtte guođoheame. Eallu lea lávdan smávva čorragiidda badje Báhčaveajis. Bohccot ožžot muhtin áiggiid boazosuinniid ja goikesuinniid lassifuođđariin. (Govva: Mette Hallen)

Biebman dálveáigge. Go bohccuid biebmá goikesuinniiguin, dálvet muhtin áiggiid, de eallu šaddá lojibut. Biebman hehtte dasa lassin heahtedilliid nelggiin, go bohccuid njiellovuogádat lea hárjánan suinniide, ja ahte eallu lea hárjánan bibmojuvvot. (Govva: Mette Hallen)

Nadja, oarjesibirijá Lajka. Boazodolliide leat boazobeatnagat buorit olbmát, bargoustibat, ja ávkkálaš reaidun beaivválaš barggus. Dábáleamos leat iešguđetlágan seaguhusnállit. Buorre ovdamearkan lea sámi beana mii lea seaguhuvvon eará nálliiguin. (Govva: Mette Hallen)

Bohccuid čohkkemen Biekanasas. Eallu lea čakčat čohkkejuvvon mearkumii ja njuovvanmii. Báikkálaččaid gohčodit dan bugælus , mii dábálaččat lea leamašan dakkár dáhpáhus mii čohkke eanas oasi Báhceveaileagi báikki olbmuid. Njuvvon bohccuid vuvdet ostiide, ja dat vižžojuvvojit elliidfievrredanbiillaiguin. Boazodoallit váldet niestebohccuid. (Govva: Mette Hallen)

Anja Beddari gárvemen biergasiid heargái . Muhtin boazodoallit dápmet herggiid. Lea goansta válljet bohccuid mat dasa heivejit buoremusat. Šaddá guhkes áiggi bargat, ja gáibiduvvo gierdevašvuohta ja máhttu bohcco birra. Goansta dápmat bohccuid fievrreduvvo buolvvas bulvii. Hearggit leat dehálaččat ellui ja guođoheddjiide. (Govva: Mette Hallen)

Hans Kalliainen liššálájuin. Čakčamánus boazodoallit čogget boazosuinniid dahje gorddehiid. Lea suoidnesládja mii šaddá Báhčaveaijogas ja mii heive bures boazofuođđarin. Orohaga miellahtut barget dán eaktodáhtolaččat. Suoinnit goikaduvvojit čakčat ja geavahuvvojit dálvet. (Govva: Mette Hallen)

Bohccuid válljeme. (Govva: Mette Hallen)

Bohccuid čohkkeme. (Govva: Mette Hallen)

Previous Next

Báhčaveaileagis lea eanandoallu leamaš guhká. 1800 - logus orrugohtet suopmelaččat ja norgalaččat šattolaš leagis. Meahcit čorgejuvvojedje ja eanandoallu lei ja lea deahálaš ealáhus ollugiidda leagis.

Ođđačorgejuvvon eana

1800-logu gaskamuttos fárrejedje olu suopmelaččat ja norgalaččat guvlui. Eatnasat ledje álggahan dállodoalu lotnolagaid eará ealáhusaiguin nugo guolástemiin, meahcceávkkástallamiin ja veaháš bohccuiguin. Guvlui fárrejedje ain olbmot, eanet mánát riegádedje ja 1900-logus orrot badjel 200 olbmo leagis ja Uhcavuonleagis. Liikká ollugat vuollánedje geahččalit dáisttalit eatnamiin ja guđđe vákki.

Ođđaáigásaš eanandoallu

Báhčaveaileagis bajásguvlui gávdnojit dál ollu dálut. Dálá dálut leat mihá stuorábut, ođđaáigasaččabut ja iešguđetlágánat. Doppe leat gusat, spiinnit, heasttat ja dasa lassin gilvet eatnamiid. Gávdnojit ollu šattahagat, ja soapmasat gilvet buđehiid, rušppiid ja ollu iešguđetlágan máhkošattuid

Báhčaveaileagis lea ollu beahcevuovdi. Vuovdedoaibma lei deahálaš ollugiidda leagis ja lea maid guhká gávdnon. Ovdal soađi ledje Pasvik Timber ja Elvenes sagbruk stuora fitnodagat. Guovlluid várjaleapmi lea dagahan ahte vuovdedoallu lea unnon.

Vuovdedoallu

Ollu Báhčaveaileagi vuorraset olbmuin leat bargan vuovddis. Lei garra bargu giehtasaháiguin ja ákšuin, agoarta ja rahčamuš vuovddis. Ledje bargojoavkkut main ledje goahkat ja sii orro hirsabártalágažiin. Hirssat fievrreduvvojedje bohccuiguin ja heasttaiguin. Geasset ledje muhtin báikkiin hirsagujit gokko luite hirssaid vulos Báhčaveaijohkii. Dál eai leat máŋggas geat barget vuovddis. Muhtumat vižžet boaldenmuoraid iežas atnui ja vuovdima váste. Earát ges ráhkadit cehkkojuvvon barttaid, sávnniid ja áittiid. Árbevierut leat jávkame.

Álgovuovdi

Bajit Báhčaveaji Álbmotmeahcis gávdnat maŋemus máddovuovddi mii vel lea Norggas. Báhčaveaji máddovuovdi lea máilmmi stuorámus oktilaš goahccevuovddi, Sibirijátaiga, davveoarjji oassi. Taiga mearkkaša vuovdi Jakuhtálaš gillii, ja vuovddis leat suhkkes beahcevuovddit, ja veaháš lipmitsoagit, dábálaš soagit ja sibirijáguosat. Vuovdi lea ráfis beassan šaddat, eai leat leamaš stuora olmmošlaš duohtadeamit. Duháhiid jagiid leat čakčastoarpmat ja vuovdebuollimat ráhkadan molsašuddi vuovddi mas leat stuora ahkeerohusat, ja ollu muorat leat máŋga čuohte jagi boarrásat.

Luonddugáhtten

Guovlluid várjealeapmi lea bullehan báikkálaš beroštumi. Luonddugáhttejeaddjit leat rahčan gáhttema ovddas, earát ges oaivvildit ahte Báhčaveadji lea juo leamaš doarvái veahkkin gáhttemen luonddu. Muhtunat čuoččuhit ahte gáhtten lea billistan vuovdedoalu vuođu.

Sahen- ja heavvalanstitrusttet

Gaskasoađi áiggis lei olu bargu sahenrusttegis ja vuvdojuvvui ollu hirsa ja boaldámuš. Stuorámus fitnodagat ledje Elvenes sahenrusttet Báhčaveaijoga oivožis ja Pasvik Timber Lávvonjárggas, moadde kilomehtara Báhčaveaivuona siste ja doppe barge eanemusat 250 olbmo. Ollu fatnasat kontineanttas bohte davásguvlui. Ollu hirssat lahttejuvvojedje Suoma suhkkes vuvddiin. Sihke Statens sagbruk og høvleri ja Pasvik Timber rahče dinemiiin gitta 2.máilmmi soađi álgui. Pasvik Timbera bombejedje duiskka bombagirdit geassemánus 1940:s ja dat bulii. Elvenes-sahendoallu billistuvvui go duiskalaččat 1944:s geassádedje ruovttoluotta.

Elvenes sahenrusttet

Báhčaveaji olbmot čájehedje stuora beroštumi Máiddiga huksemii. Seamma áigge čuožžilii ášši Elvenes sahenrusttega dáfus. 1972 gonagaslaš resolušuvdna nannii ahte sahen- ja heavvalastinrusttet galggai biddojuvvot Báhčaveaileahkái. Njeallje jagi maŋŋel geažuhii eanandoalloministtar juoidá eará. Dat muosehuhtii olbmuid ja álbmotčoahkkimat dollojuvvojedje. Čoahkkinjođiheaddji Steen Wikan dajai: - Eat dohkket šat ahte min galget ávkkástallat seammaládje go o-riikka. Eat beroš das ahte dušše lágidit álgoávdnasiid maiguin earát fas gálvvuid ráhkadit.

Báhčaveaileagis leat ollu resurssat. Jogas lea álohii leamaš ollu guolli. Vuovddis leat dievva eallit ja gávdnojit ollu muorjjit. Leagi olbmot leat álo omardan dan maid luonddus gávdnet. Báikki olbmot liikojit go meahcci gávdno lahkosis.

Meahci geavaheapmi

Báhčaveaileagis leat leamaš ja leat ollu resurssat. Ovdal ávkkástalle olbmot eambbo dan maid meahcis gávdne go dan maid dál dahket. Meahcci lei dehálaš biebmogáldun olbmuide. Ožžo borramuša beavdái go guliid bivde jogas, jávrriin ja oalgejogain. Ollu bearrašiidda lei maid bivdu deahálaš daid stuora ávdin guovlluin. Lei maid dábálaš gárdut rievssahiid ja njoammiliid. Vuvddiin ja jekkiin čogge dievva murjjiid. Luopmánat sáhtte addit bearrašiidda liigedietnasa.

Vuoiŋŋasteapmi

Guovlu oarje Suoma ja oarje Ruošša gaska lea áibmalaš. Báhčaveaileahki lea hui bivnnuhis báiki sidjiide geat hálidit návddašit meahci. Báhceveaji báikki olbmot geavahit guovllu omardeapmái dahje vuoiŋŋasteapmái. Guovllus leat ollu barttat ja visot suohkana olbmot atnet guovllu. Eai leat galle suohkana main olmmošlogu ektui leat nu ollu barttat go Mátta-Várjjagis. Báhceveajis leat ollu barttat johkagátti ja luotta guoras.

Bivdin ja guolásteapmi

Báhceveajvággi lea bivnnuhis báiki bivdiide. Leat viiddis guovllut gos sáhttá bivdit. Rievssat- ja stuorralottiid lohku rievddada jagis jahkái, muhto ollugat vuorjašuvvet dainna ahte sáhttá šaddatt beare olu bivdit. Jus guovllus galggat bivdit, de berret leat oahpis. Báhceveajvuovdi lea beahttálas vel báikki olbmuide nai. Lea veaháš várrái ja ii leat álot seamma várddus. Báhceveajjohka gos gávdnojit ollu guollešlájat lea bivnnut válaštallan- ja astoáiggeguollebivdiide. Áŋgiris dápmotbivdit fitnet dávjá kanálain mat leat fápmorusttegiid Máiddiga ja Reamala guoras. Ollu Báhčaveajelaččat geavahit johkafatnasiid go ohcet stuorradápmoha. Muhtumat firbmot vai dálvái sihkkarastet guliid.

Báhčaveaji muorjjit. Báhčaveaileagis leat viiddis guovllut gos leat luomejeakkit. Báhčaveajis leat luopmánat dábálaččat gárvásat čoggojuvvot muorjespánnjii suoidnemánu maŋemus vahku rájes ja das ovddosguvlui. (Govva: Ingar G Henriksen

Svein Runar Ingebrigtsen stuora lottiin. Muhtin guovlluin leat maŋemus jagiid eambbo bivdigoahtán. Ollugat vuorjašuvvet stuoraloddemáđodaga geažil. (Govva: Elin Magga)

Báhčaveaileagis lea šattolaš eana joŋaide. (Govva: Mette Hallen)

Beatnatvuodjin lea šaddan eanet ja eanet bivnnut. (Govva: Tor Sandø, Sør-Varanger Avis)

Báhčaveaji vuovdi (Govva: Mette Hallen)

Dálvebeaivváš. (Govva: Tor Sandø, Sør-Varanger Avis)

Dolas bassojuvvon márffit gullet mátkái. (Govva: Mette Hallen)

Leat searat geat dálvet juoŋastit. (Govva: Mette Hallen)

Guovžadieđáhus. Fylkkamánni birasgáhttenossodaga čálus manai buot Mátta-Várjjaga báikedoaluide.

Previous Next

Báhčaveaijohka lei deaháleamos johtingeaidnun ovdal go norgga bealde huksejedje geainnuid ja goržžiid dulvadedje. Olbmot geavahedje fatnasiid, bohccuid ja heasttaid gitta 1900-logu gaskamuddui. Báhčaveaileagi geaidnu gárvvistuvvui 1930-logus.

Gaskariikkalaš skuvlageaidnu

Báhčaveaji mánát vázze Strand internáhtattas skuvlla. Sidjiide geat orro Badje Báhčaveajis lei skuvlageaidnu sullii gávcci miilla. Oahppit ledje 6-8 vahku internáhtas. Geaidnofierpmádat ii huksejuvvon albmaládje norgga bealde ovdal 1930-logu loahpageahčen. Ovdal dan geavahedje johkafatnasiid, herggiid dahje heasttaid fievrun. Ollugat šadde maiddái vázzit. Go Suopma lei ránnján nuortan, de šattai skuvlageaidnu geahppaseappot, suopmelaččat ledje huksen Jiekŋamearraluotta. Badje Báhčaveaji oahppit suvdojuvvojedje joga rastá Supmii. Suomas fas čuvvo busse Čoalbmejávrái. Dasto fertejedje vázzit vulos johkii ovdal go suvdojuvvojedje dahje čuvvo feargga Svanvik:ii norgga bealde. Ii ollugiin gal leat leamaš skuvlageaidnu mii finada eará riikkas!

Geaidnohuksen

Ledje máŋga ulbmila go geaidnu Báhčaveaileagi čađa huksejuvvui. 1930-logus hálidii stáhta ahte rádjeguvlui galggašedje ceggejuvvot ođđa dálut. Luoddafierpmádat ii lean áktánasat huksejuvvon, ja luodda nogai Svanvik:as. Suoma bealde ledje čatnasan kontinentii. Norgga eiseválddit eahpidedje muhtomin dan lagás oktavuođa Suomain. Geaidnu olles leagi čađa norgga bealde bođii buoridit dilálašvuođa sidjiide geat hálidedje orrugoahtit Báhčaveaileagi bajit oasis. Dál sáhttá vuodjit biillain gitta Nyrudii mii lea leagi áibbas lulágeahčen.

Guorbmevovdnageainnut

Lei dárbu hukset guorbmevovdnageainnuid dalle go Báhčaveaijogas ledje goržžit. Guorbmevovdnageainnut ledje ruovdemáđiijat mat manne goržžiid ja guoikkaid guora gokko ii beassan fatnasiin. Dat ledje áibbas dárbbašlaččat go jogas galggai vánddardit. Olbmot šadde mannat eret fatnasis ja áinnas veahkehit geassit fatnasa goržžiid ja guoikkaid meaddel.

Vánddardeapmi jogas

Olbmot Báhčaveaji johkagáttis fievrrededje guliid jogas. Gitta Sovjehtalihttu šattai ránnján maŋŋel 2. máilmmisoađi, lei dábálaš fitnat ránnjáid luhtte nuppe bealde. Gávppašedje, olbmot guossástalle guhtet guimiideaset luhtte, ávvudedje ovttas ja muhtun sugai nuppebeallái joga jearrat oažžu go eamidin dan geasa son lea liikostan.

Fearga ja Báikkálašfanas

Go Suopma lei ránnjá nuortan, de manai fearga Čoalbmejávrái. Biillaid, gálvvuid ja heasttaid suvde gaskal Norgga ja Suoma. Dasa lassin manai maiddái ruktofanas gaskal Svanvik:a ja Boršejávrri mii lei Reamala lulábealde.

Regulerejuvvon vánddardeapmi

Buohkat geat Báhčaveaijogas galget vánddardit fatnasiin galget registreren fatnasa Girkonjárgga Rádjekommisariáhtas. Doppe oažžu nummára ja norgga leavgga. Jus rasttidat joga, de sáhtát sáhkkohallot. Rádjevákta čuovvu dárkilit mielde. Jus jogas leat bivdime guliid, de sáhttá lagamus fanas lea ruošša. Muhto jus galggat guliid bivdit, de fertet leat norgga stáhtaboargár!

Dálvet

Guovllus lea muohtaskohter bivnnut. Leat badjel 400 km merkejuvvon skuhterláhtut Mátta- Várjjagis. Sáhtát vuodjit Báhčaveaijoga alde eanas áigge dálvet, muhtin báikkiin dušše moadde mehtara Ruoššas eret. Beatnatvuodjin lea maiddái šaddan bivnnut báikki olbmuide ja turisttaide.

Mátta-Várjjat lea vuoiŋŋalaš rádjeeanan gos luonddosku, ruošša-ortodoksalaš ja lutheránalaš osku deaivvadit.

Sámiid boares osku lea huksejuvvon animisttalaš eallindulkojumii mas olbmo ja meahci gávdnon gullá hui lávgalagaid oktii go eallimis lea juohke sivdnádusas siellu. Lei dehálaš duhtadit meahci fámuid, ja oaffarušše bassi sieidegeđggiide vai ožžo buori lihku. Nu mo eará- ge davvi álbmotjoavkkuin, de osku lei noaidelágaš numot eará ge davvi álbmotjoavkkuin mas noaidi lei vuoiŋŋalaš jođiheaddji. Noaiddis lei oktavuohta vuoiŋŋaid-máilmmiin.

Dálá Mátta-Várjjagis gávdnojit guokte sámi joavkku, nuortalaččat ja davvisápmelaččat. Nuortalaččat leat guhkimusat orron guovllus. Davvisápmelaččat leat daid sápmelaččaid maŋisboahttit mat bohte guvlui 1700-logu gaskamuttos. Muhtunat sis ledje mearrasápmelaččat dahje boazosápmelaččat, geat bohte davvisámi guovllu davimus dahje nuortaleamos oasis, Deanu ja Várjjaga birra. Dan guovtti joavkkus lei goabbatlágán giella, muhto sii ipmirdedje almmatge guhtet guimmiideaset. Stuorámus erohus lei oskkus; mearrasápmelaččat ledje lutheránat ja nuortalaččat ruošša-ortodoksat.

Ruošša-ortodoksalaš

Nuortalaččat bohte oktavuhtii risttálašvuođain katolalaš girku bokte ovdal reformašuvnna, ja ortodoksa girku bokte Ruoššas. 1500-logus nuortalaččat šadde ruošša girkoortnega ja riektestivrejumi vuollái. Cuvccas muitala ahte ruošša munka Triffan oaččui nuortalaččaid šaddat risttálažžan ja huksii st.Georg kapealla Njávdámii ja Geavgŋá kapealla. Báhčaveaji sápmelaččat ledje vuoiŋŋalaš olbmot, ja sii čuvvo ruošša-ortodoksalaš vieruid dan muddui go lei vejolaš. Ain dollojuvvojit meassut St. Georg kapeallas Njávdámis.

• St.Georg kapealla. Norgga unnimus girkovisti lea nuortalaččaid gávpogis, nuortalaččaid boares oktasaš eatnamis Njávdámis. Bassi Triffan oaččui huksejuvvot dan unna ipmilvisoža, mii viháhuvvui St.Georgii 1565:s.
• Geavŋŋis. Juste nuppe beal ráji, ruošša bealde, lea Geavŋŋis. Leat čielga dovdomearkat mat čájehit ahte leat orron olbmot dán guovllus juobe goit 1400-logu rájes. Bassi Triffan ceggii deike kapealla 1565:s mii čuoččui gita 1944 rádjái go boldojuvvui. 1874:s ceggejuvvui ođđa girku mii čuožžu vel otná beaivvi nai.
• Triffanálláš. Triffan lea nuortalaččaid apoasttal, son gii oaččui Guoládaga sápmelaččaid šaddat risttalažžan ja gásttašii sin. Árbevierru muitala ahte Triffan čorgii buot bahávuoiŋŋaid Ruksesvuon sullo guovllus ja guovddiid mat hehttejedje ahte fatnasat besse vánddardit dan várálaš mearraoasážis mii lea sullo birra. Ruovttoluotta mátkkis Triffan rohkadalai állážis, mii dan rájes šattai bassi báikin.

Lutheránalaš

Dušše bieđggus risttášandoaimmat dahkkojuvvojedje sámiid guovdu ovdal 1700-logu álggus go báhppa Thomas von Westen čađahii máŋga stuora mišuvdnamátkki sámi guovlluide. Sámemišuvdna duođai váikkuhii máŋga čuohtenárjagi bisteváš sámi vuoiŋŋalaš árbevieru botkemii, mii dasto šattai čihkosis eallit, jus dat dál ii vajáldahttojuvvon.

Girkut rádjemearkan

Politihkka bealis cuiggoduvvui dávjá man dehálaš lea čájehit norgga iešráđálašvuođa. Dasa ledje girku ja skuvla dehálaš ovttasbargobealálaččat. Mátta-Várjjagis leat ceggejuvvon golbma girku mat eai dušše galgga deavdit girkolaš dárbbuid, muhto maiddái leat vuoiŋŋalaš ja fysalaš rádjesuodjin davvioarjji guvlui. Gonagas Oscar II kapealla vihahuvvui 1869:s ja lei njuolgut boađusin das go lei dárbu rádjesuddjemii. Earret eará ruošša guolásteaddjit eai váldán beare haga vuhtii ođđa rádjelinnjáid maŋŋel go ođđa rádji biddjojuvvui 1826:s.

Mearrádus hukset lutheránalaš oinnolaš luhteránalaš girku bođii go mieđihuvvui ahte ruoššalaččat leat hui vuoiŋŋalaš olbmot. 1873:s mátkkoštii Gonagas Oscar Finnmárkkus ja kapealla oaččui su nama.

• Gonagas Oscar II kapealla vihahuvvui 1869:s ja lei njuolgut boađusin das go lei dárbu rádjesuddjemii.Ođđa rádjelinnjáid eai váldán beare haga vuhtii, earret eará ruošša guolásteaddjit, maŋŋel go ođđa rádji biddjojuvvui 1826:s. Mearriduvvui ahte galgá huksejuvvot lutheránalaš girku mii lea hui oidnosis go mieđihuvvui ahte ruoššalaččat leat hui vuoiŋŋalaš olbmot.1873:s mátkkoštii Gonagas Oscar Finnmárkkus ja kapealla oaččui su nama.
• Njávdán kapealla mii gárvvistuvvui 1902:s, stáhpegirku hámiinis, čájehii ahte norgga stáhtafápmu gávdno guovllus mii ovdal gulai sápmelaččaide ja mii easkka šattai Norgga háldui 1826:s. Huksema duogážiin lei ahte giliolbmot gáibidedje buoret girkolaš dilálašvuođaid ja go dat lei oassin eiseválddiid dáruiduhttinpolitihkas.
• Svanvik kapealla viháhuvvui 1934:s. Kapealla mii lei hábmejuvvon mihtilmasat báikkálaš jorbahirssaiguin, ceggejuvvui báikkálaš initiatiivvaid olis, muhto maiddái rádjepolitihkalaš sivaid geažil. Báhčaveaijoga nuorttabealli šattai suoma háldui 1920:s dainna ballu ahte Suopma galgá váldit iežas háldui buot guovlluid gos hupmet suomagiela ”Stuora – Suoma” vuollái, váikkuhii dasa ahte rahče dahkat Mátta-Várjjaga nu norgga guovlun go vejolaš.

Strand Internáhtta

Internáhttaskuvllaid álggaheapmi lei doaibmabidju prosessas mii galggai dahkat Finnmárkku ovttalágán norgga guovllun. Mátta-Várjjagis orro olbmot bieđgguid ja danin lei váttis bisuhit bistevaš skuvlla juohke biires. Strand internáhtta Uhcavuonas huksejuvvui 1905:s ja dat lei lotnolasat skuvla ja girku. Klássalanjaid bierggastedje girkolaš ulbmiliidda dan geažil go lagásguovllus ii gávdnon girku. Hui lahká internáhta lea maiddái ráhkaduvvon girkogárdi.

Lestadialaš osku

Gárasavvona báhppa, Lars Levi Læstadius (1800 -61) álggahii lihkadusa mii bođii leavvat ollu sajiide Norggas ja Ruoŧas, ja eanasoassái Suomas. Læstadiusii lei hui deahálaš bargat alkohola vuostá. Son vuosttildii maiddái buotlágán dárbbašmeahttun čiŋaid ja joavdelasaid go su mielas olbmot daid geažil eai lean nu áicilat ipmilii. Mátta-Várjjagis lei lihkadus álggos čohkkejuvvon Reaisavuona ja Buođggáid birra, muhto leavai jođánit viidáseappoŧ. 1885 birrasiid ledje measta buohkat suoma ja sámi álbmogis lihkadusas mielde, eatnasat norgalaččain gal doalahedje iežset norgga girkui.

Báhčaveaileahki lea áiggiid čađa leamašan deaivvadanbáiki iešguđetlágán kultuvrraide ja álbmotjoavkkuide. Árbevierut leat suddan oktii ja ovdánan áiggiid čađa. Dál leat ollu iešguđetlágan fálaldagat buot áhkásaččaide.

Kultureallin ja árbevierut

Báhčaveaileahki lea deaivvadanbáiki iešguđet kultuvrraide. Olbmot leat oahppan guhtet guimmiineaset ja ávkkástallan guhtet guimmiideaset máhtu. Ollu árbevierut leat fievrreduvvon viidáseappot ja viidásetovdánahttojuvvon. Álgoávdnasiid nugo guliid, bierggu, murjjiid geavahit earáládje seammás go boares máhttu lea vuođđun.

Bohcco duollji, gusa ja sávcca náhkki ja guoli čuopma lea juo doloža rájes geavahuvvon. Vákki olbmot leat ávkkástallan daid gáhppálagaid maid meahcis gávdnet.

Ovttaskasolbmot ja Giehtaduodjesearvvit áimmahuššet davvisámi, suoma ja nuortasámi árbšvirolaš dujiid. Báhčaveaileagi ruohttasat bohtet bures oidnosii jus finat kulturbeivviin dahje juovlameassuin. Skuvllat leat deahálažžat kulturguoddin ja lea stuora beroštupmi báikkálaš historjái.

Ollu mánát skuvllas ohppet suomagiela ja sámegiela skuvllas. Oktavuohta Ruošša ja Suoma ránnjáiguin váldojuvvo vuhtii iešguđet ovttasbargoprošeavtattaiguin.

Nuorttabealde Suoma ja oarjjabealde Ruošša gávdno guovžža riikka – Báhčaveadji. Eallit rasttidit rájiid measta nugo ieža hálidit dáppe gos golbma riikka deaivvadit. Báhceveajleagis gávdnat stuorámus guovžžanálli Norggas ja dakkár hárve eliid mat eai gávdno riikkas muđui.

Meahcci ja boraspiret

Báhčaveadji lea unna oasáš hirbmat viiddis meahcceguovlluin, mat mannet Suoma ja Ruošša sisa, ja dáppe sáhttá deaivat buot njeallje stuora boraspire: guovžža, gumppe, albasa ja geaŧkki. Guovžanálli gullá maiddái buot golmma riikkii, muhto Báhčaveaileagis lea nálli mii bistevaččat orru doppe ja dávjá leat eanet njiŋŋelas guovžžat mat čivget dáppe. Albbas loaktá buoremusat olgun mearragátti guovllus, gumpe fas boahtá áinnaskas eallin (veaiddalas eallin) ránnjáriikkain. Goddin ja bivdu áitii ovdal geatkki, muhto maŋemus jagiid lea lohku laskan.

Ealga ja guovža

1900-logu álggus ii ealga oidnon beare dávjá Báhčaveaji vuvddiin, ja easkka 1924:s báhččojuvvui vuosttaš ealga ođđaset áiggis man birra diehtit. Dál gávdnojit ollu ealggat, ja giđđat lea dat deahálaš biebmogáldun guvžii. Earenoamážit go muohta lea suddamen, go cuoŋu lea nu garas ahte guovža ii čalgga ja ealga vuodju, de guovžžas lea ovdamunni váibbat misiid ja čoavjjehiid ektui.

Olggumus ravda gos gávdnojit

Báhčaveaileagi ealgalohku lea okta máilmmi davimusain, ja ollu elliide lea dát dat davimus guovlu gos gávdnojit. Gávdnojit veahá vuovderuoiggut dáppe, muhto dálkkádat lea jur dan mutto go vuovderuoiggut sáhttet gierdat. Dáppe leat maiddái eallit main lea oarje rádji dáppe . Neahtebeana lea dakkár šládjá, ja Norggas dat gal hárve gávdno oarjeleappos.

Báhčaveaji máddovuovdi

Báhčaveaji máddovuovdi lea maŋemus máddovuovdi mii gávdno Norggas, ja lea davvioarje oassi máilmmi stuorámus oktilas goahcevuovddis, Sibirijá Taigas. Máddovuovdi lea ráfis beassan šaddat, eai leat leamaš stuora olmmošlaš duohtadeamit. Duháhiid jagiid leat čakčastoarpmat ja vuovdebuollimat ráhkadan molsašuddi vuovddi mas leat stuora ahkeerohusat, ja ollu muorat leat máŋga čuohte jagi boarrásat.

Máddovuovddi lottit

Ollu máddovuovddi lottiin ráhkadit besiid ja gávdnet borramuša boares ja jápma muorain. Jievjačielčáihni gávdná herskobiepmu, bárkoboraniid, jápma beziin, čukčá ges irggastallá dan boares beahcevuovddis. Muhtin idjalottit ráhkadit dávjá besiideaset lunddolaš ráiggiide mat leat boares muorain. Sáhpánskuolfi lea dábáleamos idjaloddi vuovddis, ránesskuolfi vátnáseamos.

Smávvajurssániid doaibma

Idjalottit ja vuovddi eará boraspiret ja boralottit liikojit bivdit smávvajurssániid, nugo ruksessáhpániid ja ránessáhpániid. Smávvajurssánat lasket hirbmat jođánit, ja danin sáhttet leat hirbmat ollu. Smávvajurssániid lohku rievddadallá, ja Báhčaveajis leat eanemusat smávvajurssánat sullii juohke viđat jagi. Rievssatlohku maiddái dávjá stuorru daid jagiid go leat ollu smávvajurssánat, danin go leat unnit rievssatčivggat mat borahallojuvvojit boralottiide ja boraspiriide. Rievssatčivggat gal baicca borahallet mihá eanet daid jagiid go leat unnán smávvajurssánat.

Bisámroahttu

Bisámroahttu lea ođđa ealli Báhčaveaičázádagas. Dat biddojuvvui olggos Suomas ja Ruoššas 1900-logu álggus, ja 70-logus dat leavai viidáset Mátta-Várjjagii. Bisámroahttu ii leat roahttu go maid namma orru čájeheame, muhto lea smávvajurssán. Indiánat gohčodit dan ”máddjiha unnavieljažin” ja eaba leat nu guovtteláganat, bisámroahttu liikká lea mihá unnit ja dan seaibi lea gilggas steaččas.

Guovža ráhkkana mannat bidjui dálvái go vuosttaš muohta lea gahččan. Dat manná bidjui garvin dihte dakkár jagiáiggi go sáhttá váttis gávdnat biepmu. Guovža sáhttá orrut biejus 5-7 mánu ja njiŋŋelas guovža riegádahttá čivggaidis doppe. Čivggat leat hirpmástuhtti unnit go riegádit; 300-500 g losu ja 25 cm guhku. Go giđđa boahtá ja go šaddá álkibut gávdnat biepmu, de guovžžat bohtet biejus olggos. Ovdal go guovžžačivggat fas mannet bidjui čakčadálvvi, de sii leat losson gitta 30 kilu. (Govva: Steinar Wikan, Svanhovd miljøsenter)

Báhčaveajis kártejit guovžalogu vuohttimiiguin ja oaidnin áicamiiguin, dasa lassin leat lagabut álgán geahčadit guovžžabaikka. Svanhovd miljøsenter lea liikostan vearredahkkodutkiiid metodaide ja leat geavahišgoahtán DNA- iskosiid. Guovžža DNA gávdno baikkas, ja árbeávdnasat almmostahttet identitehta, sohkavuođa ja sohkabeali. Metodain maiddái bures oažžu diehtit man ollu guovžžat gávdnojit Báhčaveajis. (Govva: Paul Aspholm, Svanhovd Miljøsenter)

Ealgalohku Báhčaveajis lea earenoamáš. Muhtin ealggat jahkásaččat vánddardit nu ahte rasttidit Norgga ja Ruošša ráji, dáid ealggaid gohčodit dábálaččat ”johttiealgan” dahje ”ruoššaealgan”. Johttiealga vállje daid buriid geasseguohtumiid Báhčaveaijoga nuorttabealde, gaskal ruošša cagganáiddi ja ráji. Dálveguohtumat leat buorebut beahcevuovddis norgga bealde, gos dat borrá beahcegoahci- ja bárkkuid. (Govva: Steinar Wikan, Svanhovd miljøsenter)

Guovssat lea sáhkkes loddi, ja olbmuide geat leat vázzimen guovllus sáhttá suohtas vásihit dan oadjebas sivdnádusa. Dat ihttá jávohis sojiiguin ja sáhttá leat mearkkašahtti jaska, go guovssat jienáda, de jienáda hui vuollegaččat njávgi jienain. (Govva: Morten Günther, Svanhovd miljøsenter)

Ránessáhpán lea dábáleamos smávvajurssán Báhčaveajis, ja dat sáhttá čivgat hirbmat jođánit. Dát sáhttá gearggusin čivgat go lea sullii 3 vahkkosaš, ja dat sáhttá oažžut gitta 5-6 čivgga go 3 vahku daiguin lea vázzán. Dávjá čoavju njiŋŋelas sáhpán dakkaviđe maŋŋel go lea ožžon čivggaid, nu ahte sáhttá oažžut ođđa čivggaid dan botta go njamaha. Ránessáhpána maŋis sáhttet dasto ovtta jahkodagas báhcit duháhiid mielde čivggat.

Stuoraloddi, čukčá ja goahppil leat hui čadnon Báhcaveaji boares beahcevuovdái, ja dálvet dat eanasmuddui borret beahcegoahci ja beahceojuid. Dát ii leat beare álbmás biebmu, ja stuoraloddi geavaha olu áiggi beaivvis borrat vai oažžut doarvái eallámuša. Čoaskka áigodagain dat orru jaska eanas áigge jándoris, ja jus šaddá earenoamáš buolaš, de sáhttá maiddái nu ahte ii bora. (Govva: Steinar Wikan, Svanhovd miljøsenter)

Unna njoammelčivggaš veallá áibbas jaska ja devččoda vai garvá oainnahallot. Dálvet njoammil molsu vilges čiehkádanbiktasii, ja dalle lea boraspiriide ja boralottiide váttis dan fuobmát vilges muohttagis. (Govva: Morten Günther, Svanhovd miljøsenter)

Ránesskuolfi lea okta máilmmi stuorámus lottiin. Dat ii leat dábálaš, muhto oidno dávjjibut Báhčaveajis go muđui Norggas. Lea liikká soaittáhagas guossi, muhtin jagiid dan gávdná máŋgga sajis leagis ja eará jagiid ii oba oidno ge. Ránesskuolffis lea johtti eallinvuohki, dat vánddarda ja ohcá guovlluid gos leat ollu smávvajurssánat. (Govva: Steinar Wikan, Svanhovd miljøsenter)

Vuovderuoigu lea ođđa ealli Báhčaveajis, ja dat lea leavvan dohko mearragátti mielde oarjin. 2005 dálvvi lei unna čoraš, leagis ledje 6 vuovderuoiggu, okta sarvá, okta miessi ja njeallje álddu. Báhceveadji lea vuovderuoiggu gávdnanguovllu áibbas davimus ráji alde. Dáppe sáhttá dálvi leat garas elliide ja danin sii dávjá ožžot veaháš veahki birget, go dat bibmojuvvojit. (Govva: Steinar Wikan, Svanhovd miljøsenter)

Previous Next